No nyt ne pölvästit menivät ja ostivat luultavasti ihan homeisen ja läpimädän hirsitalon alueelta, jossa on radonia niin paljon että keuhkosyöpään kuolee nekin jotka eivät tupakkaa ole edes maistaneet. Mitäköhän tästäkin oikein seuraa?
Täältä voi seurailla remonttihankettamme syksyn 2011 aikana. Remontti ei tule olemaan mikään ERITYISEN suuri, mutta tulemme osittain itseämme varten tarkkailemaan toinen toistemme ahkeruutta ja tekemään merkintöjä remontin etenemisestä lähes päivittäin. Etupäässä siksi, että aiemmissa parissa remontissa aikataulu on venynyt suunnattomasti koska mikään ulkoinen tekijä ei ole pakottanut ahkeruuteen. Nyt ulkoisena tekijänä toimii tämä blogi, jossa haukumme itse omaa laiskuuttamme jos työt ei etene. Tervetuloa kyläilemään ja auttamaan remontissa!

perjantai 30. syyskuuta 2011

Historian havinaa ja hitaita homemittauksia

Remonttimme on edelleen jatkunut alakerran pohjatöitä tehdessä, työtä siis riittää vieläkin! Nyt tosin Milla on aloittanut jo seinien pohjamaalauksen, lopullista seinien, katon ja lattian maalausta sekä keittiön yhden seinän tapetointia pääsemme varmaankin aloittamaan jo tässä viikonlopun aikana.

Taloa tutkiessa ja ihmetellessä Museoviraston perinnerakennusmestari Koiranen teki havainnon, että talon hirret ovat jossain vaiheessa käännetty ympäri. Sisäseinissä näkyneet hirret ovat siis joskus muinoin olleet ulospäin. Tästä, sekä joistain muista rakenteellisista ratkaisuista Koiranen osasi päätellä, että talo on rakennusvuonnaan 1906 rakennettu ilmeisesti kierrätyshirsistä. Toisin sanoen talo ei ole rakennusvuonnaan ollut uusi talo, vaan on ilmeisesti jostain toisaalta siirretty maalaistalo. Eli talon hirret oletettavasti on peräisin jostain 1800-luvulta!

Talo on muusikko Sami Saaren kotitalo, jossa vuosituhannen vaihteeseen asti on asunut Sami Saaren isä arkkitehti Eero Saari. Saari on tehnyt vuonna 1976 ullakkolaajennuksen, jonka yhteydessä on suunnitellut ja rakentanut portaat, joista jo aiemmin täällä mainittiin. Portaat olivat hyvin huterat, eivätkä ulkonäöltäänkään meidän mieleemme, joten päätimme purkaa portaat pois ja heittää kaatopaikkakuorman päälle.

Kyselin puhelimitse parista eri firmasta hintaa uusille portaille. Koska käytössä oleva tila on hyvin pieni ja portaiden tilaan sovittaminen haasteellista, oli hinta-arviot portaista 2500e - 4000e. Neljä tonnia portaista kuullosti sellaiselta summalta, että päätin testata puusepän taitojani ja rakentaa portaat itse. Tässä on kasailtu portaiden runkoa



ja tässä alkaa jo askelmatkin hitaasti asettua paikalleen. Porraskaiteen ulkonäköä sekä portaiden väriä vielä suunnittelemme. Kerman värinen runko ja tummanruskeat askelmat ehkä. Tai sitten jotain muuta.


Homemittausten tuloksia odottelemme edelleen. Viljelyllä analyysin tekeminen piti kestää kaksi viikkoa. Kahden viikon ja kahden päivän odottelun jälkeen soitin labraan, mutta sieltä ilmoitettiin että viljelyä jatketaan vielä ensi viikkoon. Pitää toivoa, että tämä johtuu siitä, että näytteistä ei ole löytynyt hometta ja että viljelyä ikään kuin varmuuden vuoksi jatketaan pidempään.


Portaiden viimeistely sekä katon ja seinien maalaus on viikonlopun ohjelmassa. Viikon päästä keittiön kaapit saattavat olla jo osittain paikallaan!

torstai 22. syyskuuta 2011

Hevoskuuri kiitos!

Peilistä katsoo valkohiuksinen, kalpeakasvoinen nainen. Minä se olen, vaikken tänään itseäni hiomapölyn meinannutkaan tunnistaa. Syyskuu on ollut raskas - meille kaikille - hieman eri syistä. Minun ja Vilhon taakkana on ollut uuvuttavan raskas flunssa, lääkärin arvion mukaan adenovirus. En muista, koska olisin ollut itse näin kipeä. Eniten on kuitenkin harmittanut tämän taudin ajankohta. Koska sairastaminen kiireellisen remonttiaikataulun keskellä on harmittanut, olen omalta osaltani noudattanut todella typerää menetelmää. Olen kuvitellut, että kun en vain anna taudille ajatusta, ei se saa minusta ylivaltaa ja menee huomaamatta pois. Kun olin ollut muutaman päivän sängyn pohjalla kovassa kuumeessa, totesin, että jaahas nyt on aika jatkaa. Olin töissä, yritin remontoida ja hoitaa Vilhon. Kunnes menetin ääneni, enkä voinut tehdä töitä. Menin lääkäriin ja sain jonkun antibioottikuurin. Kun ääni taas tuli, muistutti se kuulemma parin päivän ajan M.A Nummisen kaunista ääntä. Kyllä Markun on kelvannut, kun puolison ulkoinen habitus muistuttaa Pepe Willbergia ja vielä M. A Nummisen ääni. Äänen palattua palasin töihin, koska ajattelin, ettei mikään flunssa nyt toista viikkoa voi kestää. Tämän puoliteholla räpiköimesen vuoksi, olen nyt yhä kuumeessa. Hienoa Milla hienoa, en voi muuta sanoa. Ilmeisesti elimistöön on jäänyt jokin tulehdustila, pientä ärsyttävää lämpöä. Ei ole Antero-virus lähtenyt lätkimään, vaikka olen elänyt niin kuin en sitä huomaisikaan, joten huomenna on aika mennä tapaamaan Ylläri Mätästä. En oikeasti tiedä, miten Ylläri Mätäs kirjoitetaan, mutta tuolla tavalla se minulle lausuttiin, kun viimeksi lääkäriaikaa varasin. En tiennyt, itkeäkö vai nauraa, kun vesisateessa Tammelan terveysasemalle viimeksi kävelin. Mielessäni oli vain, etten nyt haluaisi tällaisia ylläreitä. Kaikki yllätykset eivät ole kuitenkaan ikäviä, tämä ylläri oli nuori, mukava virolaislääkäri, jolla oli aikaa keskustella kanssani maailman taloudesta ja monesta muustakin jutusta. Yllärin luokse toivottavasti siis, mars mars. Hevoskuuri minulle, kiitos. Ja sitten terveys. Ja jos vähän järkeäkin sais. Ja ainiin myös isosti reippautta ja voimia saattaa remontti loppuun.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Valmisruokaa ja vesivuotoja

Remonttimme mittakaavan kasvettua, ei remontin alkuvaiheessa ole tapahtunut suurtakaan ulos päin näkyvää edistymistä. Nyt alakertaan on olohuoneessa ja keittiössä saatu seinät eristettyä ja levytettyä. Lattiat on avattu ja eristeitä lisätty. Tässä tältä päivältä kuva olohuoneen lattiasta, johon sain uuden laudoituksen viriteltyä paikalleen.


Yhdeksi ongelmaksi eristeiden lisäämisessä muodostui lämpöpatterit. Patterit olivat luonnollisesti seinissä kiinni, mutta kun seiniin lisättiin 50mm eristekerros, piti myös pattereita saada siirrettyä noin sen saman 50mm ulommas hirsiseinästä. Keittiön puolelle patterin siirto onnistui kohtuullisen hyvin, leikkasin patteriputkille lattiaan ja kattoon lisätilaa, jotta sain koko putkistoa siirtymään hieman kauemmas hirsiseinästä. Sen jälkeen irroitin patterin, lisäsin patterin alle koolauksen ja kipsilevyn ja kiinnitin patterin takaisin paikalleen.

Eilen illalla olin tekemässä samaa operaatiota olohuoneen patterille, mutta patterin liitos ei kestänyt liikuttelua ja patterista alkoi suihkuta vettä olohuoneen lattialle. Hetken aikaa ihmeteltyäni pyörittelin liitoskohtaa käsissäni, hakkasin osittain irronneen putken takaisin paikalleen ja vuoto lakkasi. Vettä ehti valua ehkä 10 minuutin ajan, mutta suurimman osan vedestä sain kuitenkin kerättyä muoviastiaan, eli lattia ei ehtinyt pahoin kastua. Vuoto oli onneksi poistopuolella, joten vuodon saa tilapäisesti loppumaan kuristamalla veden tulon patterin lämpötilan säätimestä. Joskus myöhemmin paikalle tuleva putkimies saa laittaa paremman liitoksen patterille.

Tänään asuntoa kävi tutkimassa naapuritalon kattoremonttia tekevä kirvesmies, jolta sain hyviä vinkkejä tulevaan yläkerran katon panelointiin, sekä yhden kantavan hirsitolpan katkaisuun. Oikeastaan juuri tuota tolpan katkaisua varten pyysinkin ulkopuolista apua arvioimaan sitä, tarvitseeko poikki leikattavaa palkkia tukea jotenkin. Vaikka melkein kaiken työn remontissa teemmekin itse, ei ihan kaikkea ole järkevää tehdä ihan oman päänsä mukaan, vaan kysellä apuja ja vinkkejä ammattimiehiltä. Huomenna on ohjelmassa keittiön lattialautojen kiinnitys. Sen jälkeen Millan tehtäväksi tulee viimeistellä keittiön ja olohuoneen kipsilevyjen saumaukset, sekä pohjamaalata levyt. Viikon kuluttua saattaa keittiön ja olohuoneen töiden valmistumisen osalta alkaa valo näkyä tunnelin päästä.

Koska vastoin suunnitelmiamme remontin alkuvaiheessa asunnolla ei olekaan ollut keittiö käytössä, on ruokahuollon osalta remontti muistuttanut ikävän paljon Heinätorin viiden vuoden takaista remonttia. Lähigrillin tuotteet sekä kaupan valmisruoat ovat tulleet valitettavan tutuiksi. Siitä huolimatta painoni on pudonnut 8kg remontin alkamisen jälkeen, eli kolmen viikon aikana! Suurinpana syynä tähän lienee epäsäännöllinen ruokailu sekä se, että viimeisen kolmen viikon aikana en ole viettänyt montaakaan tuntia valveillaoloajasta tekemättä jotain työtä. Päivisin palkkatyötäni ja iltaisin sekä viikonloppuisin remonttia. Onneksi kohta pohjatyöt on saatu siihen vaiheeseen, että myös Milla voi toisinaan iltaisin mennä talolle töihin minun sijaani!

torstai 15. syyskuuta 2011

Palapelin rakentelua

Vielä ei ole mitään valmista pintaa syntynyt. Viimeisten päivien aikana olemme kuumeisesti miettineet keittiön uutta järjestystä. Tosiaan kun selvisi, mihin kohtaan ”uusi” ikkuna sijoittuu tulevaisuuden julkisivuremontin yhteydessä, totesimme, ettei edellisten asukkaiden luoma keittiö oikein enää toimi. Josko se oli toiminut ennenkään, sillä edelliset asukkaat olivat muun muassa sijoittaneet keittiönkaapistoja patterin eteen. Päätimme siirtää keittiön uudelle seinustalle. Tämä toimii sikälikin paremmin, että nyt keittiönpöydästä näkee järvelle ja olohuoneeseen. Omia haasteita on ollut siinä, että miten siirtää vanhat keittiön kalusteet toimivaksi kokonaisuudeksi uudelle seinälle. Kun emme kauheasti haluaisi vaihtaa tai ostaa uusia kaapistoja.

Aluksi istuimme lattialla olevien kaapistojen keskellä ja yritimme luoda suunnitelmaa ruutupaperille ja päähämme. Sitten ystäväni Katsu vinkkasi, että hyödyntäisimme Ikean keittiösuunnitteluohjelmaa. Sitä käytimme, tosin ihan identtistä siitä ei toki keittiömme kanssa tullut, koska Ikealta ei löytynyt kaikkia kaappikokoja, joita meillä on käytössä. Kuitenkin suunnitelmalla pystyi hahmottamaan hieman sitä, minkälainen kokonaisuus tuntuu itsestä järkevältä. Suurin piirtein tällainen keittiöstämme siis tulee


.

Vasemmalla puolella on olohuone, vastakkainen ovi vie kylpyhuoneeseen. Oikealla näkyvää ikkunaa ei vielä ole olemassa, mutta se tulee tuohon kohtaan julkisivuremontin yhteydessä.


Alla olevassa kuvassa on näkymä olohuoneen suuaukolta. Yläkaappien alle tulee lavuaari, astianpesukone ja yksi tavallinen laatikosto. Tuohon välitilaan on tulossa tapettia, jonka päälle tulee sitten lasia.

Tapetti+lasi tulee myös tuolle liesituulettimen seinustalle. Muut seinät maalataan.


Ja tässä vielä näkymä kylpyhuoneen ovelta päin.


Välitilaan tulee tällaista tapettia:



Ja muut seinäpinnat maalataan vaalealla harmaalla.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Muutoksia suunnitelmiin

Alkuperäinen remonttisuunnitelmamme oli kaataa yksi väliseinä ja levyttää, tapetoida ja maalata seiniä. Myöhemmin suunnitelmaan tuli mukaan seinien ja lattioiden lisäeristäminen, lattioiden hiominen ja maalaus.

Viikonlopun aikana suunnitelmamme on kuitenkin muuttunut sen verran, että päätimme siirtää keittiön. Tästä syystä vedet ja viemärin piti siirtää, samalla asensin kylpyhuoneen puolelle hanan ja viemärin pyykinpesukoneelle. Nyt voimme siis purkaa yläkerran kodinhoitohuoneen, koska pesukone ja kuivuri tulevat siirtymään kylpyhuoneeseen. Muuta ylimääräistä työtä tulee olemaan portaiden uudelleen rakentaminen, yhden kantavan hirren poistaminen yläkerrasta, lattioiden hiominen ja maalaaminen. 

Nyt on siis vedet ja viemäri saatu siirrettyä, ensi viikolla vedän sähköt uuteen keittiöön. Suunnitelmien muuttumisesta johtuen, olemme myös sopineet, että pidämme nykyisen vuokra-asuntomme vielä lokakuun ajan. Lisää merkintöjä aikaansaannoksistani, kun keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen pohjatyöt on saatu valmiiksi. Toivottavasti pian.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Alpha Tools

Homeongelman tutkimisemme ei ole vielä toistaiseksi edennyt. Tampereen kaupungin terveyspalveluiden henkilö, joka asuntojen hometutkimuksia on hoitanut on jäänyt vuorotteluvapaalle ja nyt odottelen että kiireinen sijainen ehtii auttamaan meitä. On kuitenkin erittäin mahdollista, että katon eristeet ovat tummuneet vain siitä syystä, että katossa on ollut pieni vuoto, josta ilma on päässyt virtaamaan sisään ja eristeet ovat keränneet epäpuhtauksia ilmasta. Maanantaina kiipeilin katolle avaamaan peltikaton harjalla olevan peitepellin, jonka alta tuuletusraon ilman pitäisi päästä ulos. Tuuletusrako vaikuttaisi kaikkien tehtyjen tutkimusten perusteella olevan kunnossa, joten sen puoleen olisi omituista, jos eristeissä olisi hometta.

Koska olemme todenneet, että on mahdollista, että perheemme tulee asumaan uudessa kodissamme pitkälle tämän vuosisadan puolivälin yli, on alkanut vaikuttaa hyvältä idealta laajentaa nyt suunniteltua remonttia hieman. Seinien eristämisen lisäksi olen myös ryhtynyt avaamaan alakerran lattioita, jotta lattiat saataisiin varmasti lämpimäksi.



Joskus keväällä 2006 Heinätoria remontoidessa tuli tarve käsisirkkelille. Katselin tuolloin Bauhausissa parin sadan euron käsisirkkeleitä, mutta totesin, että oma tarpeeni on niin vähäinen, että mikä tahansa halpislelu riittää. Alpha Toolsin käsisirkkeli maksoi 39e, mikä oli kymmenesosa ammattivehkeiden hinnasta. Laitteelle sai myös viiden vuoden takuun, mutta muistan naureskelleeni, että eipä tule pitkää aikaa tuollainen lelu kestämään. Heinätorilla käsisirkkelillä oli kuitenkin suunniteltua enemmän tarvetta. Muiden hommien ohella sen avulla kaadettiin yksi hirsiseinä ja laite pienestä nitinästä ja natinasta huolimatta kesti hyvin.

Tänään päätin nostaa Päivölänkadun lautalattiasta reunasta pari lautaa ylös, jotta pääsisin seinän vierustalta lisäämään eristeitä lattian alle. Lattiassa on vanhat ponttilaudat, jotka on lyöty koolauksiin isoilla rautanauloilla, joten lautojen lattiasta irroittaminen vaikutti haasteelliselta. Totesin, että helpointa olisi jos yhden laudoista halkaisisi pitkittäissuunnassa, jolloin laudan saisi kahtena kappaleena helpommin irti. Parissa laudassa oli isot naulat sen näköisesti lyötynä, että olisi ihme ettei lautaa halkaistaessa vastaan tulisi myös muutamaa naulaa. Päätin, että nyt voin hyvin rikkoa pitkään palvelleen romusirkkelini. Bauhausin lelu halkaisi laudan kuitenkin yllättävänkin helposti siitä huolimatta, että tielle osui myös pari paksua viiden tuuman rautanaulaa.


Nyt kun halkaistun laudan puolikkaat olivat vaan toisen puolen pontillaan viereisissä laudoissa kiinni, irtosi laudat lattiasta pienellä vaivalla.


Seuraavaksi revin seinän vierestä vielä loput laudat, koolaan ja eristän tämänkin seinän, lisään eristettä lattioiden alle, levytän seinän ja laitan uudet laudat lattiaan.Tulevina talvina meillä tulee olemaan lämmintä! Kiitoksia Bauhausin romusirkkelille!

lauantai 3. syyskuuta 2011

Janne Katajan painajainen

Janne Kataja on tehnyt itsensä tunnetuksi paitsi pölvästelyistään TV-juontajana, myös hometalo taisteluistaan.Tässä Iltalehden otsikon parin vuoden takaa:


Kuvan ottaja, Tohtori Törkeys, kommentoi kuvaa Facebookissa "Kävikö kylässä Innon Marko vai oliko kyseessä homeongelma?"




Meidän mahdollinen homeongelmamme tuli esiin, kun talon yläkerran viistokatosta alettiin purkaa lasikuitutapetilla päälystettyjä puukuitulevyjä pois. Tarkoituksena oli paneloida katto uudelleen. Puukuitulevyjen alta paljastui kuitenkin mustunutta lasivillaa. Suurin osa sisäkaton lämpöeristeistä on päälystetty muovilla, mutta yhdestä kohtaa katosta muovi puuttuu. Tällä kohtaa eristeet olivat kokonaan mustat.


Lasivilla kerää huoneilmasta kaikennäköistä likaa itseensä ja siitä syystä mustuu herkästi. Muovilla päälystetyssä katon osassa oli veden kondensoitumisen jättämiä jälkiä. Kun näitä muoveja varovasti veitsellä availi, paljastui myös muovin alta mustunutta lasivillaa. Tämän eristeen ei muovin ansiosta pitäisi olla tekemisissä huoneilman kanssa, joten epäilemme mustan tavaran olevan hometta.

Minä en kuitenkaan pienestä hätkähdä. On oletettavaakin, että yli satavuotiaasta talosta jotain pieniä ongelmia löytyy. Museoviraston perinnerakennusmestari Tapani Koirasen mukaan ei ole ihme, jos 30 vuoden aikana lasikuitueristeisiin kondensoituu hieman kosteutta. Tilanne ei sikäli näytä pelottavalta, purin eristeitä sen verran pois, että pääsin toteamaan rakenteiden olevan kaikkialta puhtaita ja kuivia ja ulkokaton läheisyydessä villat vaikuttivat puhtailta. Jos tummat kohdat villoissa olisivat hometta, hirsiin se ei onneksi ole levinnyt. Tuuletusrako vesikatteen alla näyttää myös olevan kunnossa, joten mahdollinen homeongelma ei johdu puutteellisesta tuuletusraosta. Nyt olemme aikeissa mahdollisesti lähettää näytteitä eristeestä tutkittavaksi jonnekin, jotta saamme varmuuden, onko kyseessä home vai ei. Mikäli eristeet ovat homeessa, pitää tuuletusrakoa tutkia vielä tarkemmin ja varmistaa, että ilma pääsee oikeasti liikkumaan vesikatteen alla. Tämän jälkeen eristeet vaihdetaan ekovillaan ja katto paneloidaan uudelleen. Mikäli tummuneet lasivillat ovat homeessa, työt pyritään toki tekemään myyjän laskuun.



Kuten aiemmista kuvista on käynyt ilmi, talossa oli edellisen remontoijan jäljiltä jätetty hirret näkyviin ulkoseinistä, eli lämpöeristeet oli kokonaan poistettu. Me päätimme, ettei Vilhon tarvitse talvella palella lattialla leikkiessään, joten ulkoseinien päälle tehtiin koolaus ja eristeeksi ekovillaa. Tässä keittiön seinän eristyksen tekoa.


ja tässä taas samainen seinä eristettynä ja ilmansulkupaperilla tiivistettynä. Huomenna päästään mahdollisesti jo levyttämään seiniä.


Ensi viikolla katon mahdollista ongelmaa tulee tutkimaan kirvesmies, joka aloittaa kattoremontin naapuritaloon. Jännittävää nähdä, tarvitseeko kattoa laittaa perusteellisemmin uusiksi, vai päästäänkö vain säikähdyksellä!